Viimeiset tunnelmat

Launtaina olikin sitten jo lähdön aika ja tunnelma oli kyllä kieltämättä haikea. Kun oli tottunut asumaan Saksassa ja yleisestikin Julian ja Sinin kanssa, niin lähtö tuntui kyllä haikealta. Hameln jää kuitenkin varmasti pysyvästi mieleen ja tyttöjen ja muittenkin uusien tuttavuuksien kanssa toivottavasti nähdään vielä uudelleen. Saksasta sain uudenlaista työkokemusta ja hieman lisää kielitaitoa. Kokemuksena matka itsessään oli ikimuistoinen. Varmasti mahdollisuuden tullen käyn vielä tulevaisuudessa Hamelnissa ja pidän uusiin tuttavuuksiin yhteyttä. Tyttöjä ja koko reissua tulee kyllä ikävä.

Viimeinen viikko

Maanantaina olin normaalisti töissä ja iltapäivällä menin suoraan asunnolle.

Tiistaina olin ensin aamulla koululla 1. vuoden leipomo opiskelijoiden ja Beaten kanssa tekemässä pretzeleitä. Koska olin yllättävän nopea, menin toisen luokan ja herra Bischoffin kanssa tekemään uudelleen macaronsseja. Ja viimeisenä olin 2. vuoden leipomo opiskelijoiden ja Beaten kanssa tekemässä finger food croisantteja. Pretzeleistä en saanut kuvaa ja macaronsit eivät olleet ns. "kuvaamisen arvoisia".

Koulun jälkeen lähdimme tyttöjen ja Beaten kanssa käymään Beaten kotikaupungissa Bad Pyrmontissa. Pysähdyimme matkan varrella paikkaan, jossa oli linna, pieni kahvila jossa myös matkamuisto myymälä ja pieni puuesine myymälä.

Bad Pyrmontissa kävimme terveys lähteellä, jossa sai maistella kaikenlaisia keholle hyväksi olevia vesiä, joissa kaikkissa oli erilaisia mineraaleja jotka auttavat kehon eri osia. Kävelimme myös erään puiston läpi, jossa oli esimerkiksi palmupuutarha, hiljainen alue rentoutumiselle ja pieni kävelypolku, joka on tarkoitus kävellä ympäri ilman kenkiä ja matkan varrella on erilaisia asioita jotka edesauttavat verenkiertoa jaloissa. Puistossa käynnin jälkeen haimme ruokaa ja Beate vei meidät luokseen syömään ja ruoan jälkeen lähdimme junalla takaisin asunnolle.

Keskiviikkona sain kuulla, että valmistun myös ylioppilaaksi, joten illalla menimme juhlistamaan tätä tyttöjen kanssa läheiseen asialaiseen ravintolaan drinkeillä ja päätimme tulla sinne uudelleen viimeisenä iltana syömään.

Torstaina olin viimeistä kertaa töissä ja tunnelma oli hieman haikea pois lähtiessä. Sain työkavereilta personalisoidun läksiäis lahjan eli Harry Potter vihon ja nallekarkkeja. Sain vielä viimeisenä päivänä nähdä yhden erikoisimmista hääkakuista. Kaksikerroksinen naked cake, makuina vadelma- kerma ja suklaa-chili. Kakun kruunasi sokerimassa chili ja vadelma, jotka aseteltiin kakun päälle kuin morsiuspariksi.

Perjantai oli enemmän pakkaus ja siivouspäivä, mutta kävimme myös koululla hyvästelemässä Beaten ja Bettinan ja illemmalla kävimme syömässä siinä samaisessa aasialaissessa ravintolassa buffetissa, jossa olimme keskiviikkona.

Kolmas viikko

Olin maanantaina, perjantaina ja lauantaina normaalisti töitä. Maanantaina kävin yksikseni hieman ulkona kaupoilla. Tiistaina minulla oli taas koulupäivä, jonka jälkeen lähdimme Sinin, Julian ja Bettinan kanssa Hannoveriin. Bettina näytti ensin meille missä on juna-asema, josta lähdemme takaisin asunnolle ja meidän piti käydä enemmän ostoksilla, mutta vietimme kaiken aikamme Primarkissa, kun löysimme sieltä paljon kaikenlaista ja alkoi tulemaan myöhä. Keskiviikkona minulla oli taas vapaapäivä, jonka vietin kerrankin ihan rauhassa asunnolla.

Matkalla Hannoveriin:

Torstaina oli koululla eurooppapäivä ja otimme sen päivän vapaaksi töistä, jotta pääsemme näkemään millaista ohjelmaa koululla on. Myös neljäs matkaseuralaisemme Manu, joka on kauempana Hamelnista töissä, pääsi liittymäänb seuraamme. Koululla järjestettiin erilaisia työpajoja joihin kävimme tutustumassa ja näimme myös Turku aiheisen videon, jonka oli tehneet viime vuonna Suomessa olleet saksalaiset opiskelijat. Koska emme löytäneet mitään kiinnostavaa pajaa, lähdimme lounaan jälkeen kiertalemään kauppoja ja kävimme myös kirkossa, joka om lähellä kouluamme eli Elisabeth-Selbert-Schulea.

Kuvia torstailta:

Perjantai menikin sitten normaalisti töissä, kun taas lauantaina lähdin suoraan töistä työkaverreitteni Luisen ja Emilyn kanssa Emilyn luo katsomaan Harry Potteria, heidän kysyttyä minua mukaansa. Katsoimme elokuvan englanniksi poiketen saksalaisesta tavasta. Täällä nimittäin melkeimpä kaikki on dubattu saksaksi, mutta minun takiani katsottiin elokuva englanniksi.

Kuvia lauantailta:

Manu oli päässyt lauantaina minun poissa ollessani asunnolllemme ja hän pystyi jopa yöpymään Hamelnissa, joten sunnuntaina kävimme vähän kiertelemässä kaupungilla, jonka jälkeen tulimme takaisin ja vietimme rauhaisan loppu sunnutai illan.

Uusia viikko tapahtumia

Olin maanantaina ja torstaista lauantaihin normaalisti töissä eli kahdeksasta puoli viiteen, mutta lauantaina työkaverit pyysivät minua mukaansa Hamelnissa järjestettäville ruoka festivaaleille. Festivaaleilla oli erilaisia kojuja, joissa myytiin eri maiden ruokia. Aluksi kuitenkin satoi ja kävimme kauppakeskuksessa jäätelöllä, jonka jälkeen tulimme takaisin ulos ja kiertelimme hieman ennenkuin lähdimme omille teillemme.

Saman viikon tiistaina olin koululla ja keskiviikkona minulla oli vapaapäivä ja molemmat päivät vietimme yhdessä Sinin ja Julian kanssa. Tiistaina olimme koulun jälkeen kuvaamassa ja kävelemässä tyttöjen kanssa. Keskiviikkona emme oikein voineet mennä minnekkään, koska kaikki paikat olivat kiinni vapun takia. Ja minun piti muutenkin jäädä sisälle koska allergia oireeni olivat niin pahat sinä päivänä.

Kuvia tiistailta:

Sunnuntaina olin ajatellut pyöriä itsekseni kaupungilla ja ostella tuliaisia ja sen sellaista. Tajusin kuitenkin pian etteivät kaupat ole auki joten ostin vain japanilaisen crepen ja matcha juoman ruoka festivaaleilta ja postikortteja merkkeineen ja kiertelin vähän kaupungilla ennekuin lähdin takaisin kotiin. Lopetan postauksen muutamalla kuvalla sunnuntailta.

Koulupäivistä

Olen ollut siis joka tiistai koululla leivonta tunneilla. Ensimmäisenä tiistaina olin eri opettajan kanssa kahdeksasta yhteen, koska normaali opettajani Beate oli Virossa. Olin siis yhdeksän ysiluokkalaisen kanssa leipomassa ja heillä oli sinä päivänä aiheena petit foursit. Muut tekivät siis normaaleja suklaaseen dipattuja petit fourseja kun taas minä sain tehdä vähän niinkuin kääretortun. Oli hauska nähdä oppilaiden ilmeitä kun he hämmästelivät sitä kuinka hyvä olen. Ilmaisin kuitenkin, että se johtuu vain siitä että olen jo kolmannen vuoden opiskelija. Minulla oli muutenkin hauska ja erilainen päivä. Ja oli hauska nähdä kuinka kiinnostuneita kyseiset oppillaat olivat puhumaan minulle.

Seuraavana tiistaina olin Beaten tunnilla hänen palattuaan Virosta. Olin ensin toisen ysiluokkalaisen ryhmän kanssa ja minulle selvisi, että he ovat nyt muutaman viikon käyneet läpi eri kohotusmenetelmiä. Sain itsekin monisteita ja tehtäviä, vaikkakin saksaksi, onneksi ymmärrän kuitenkin hieman saksaa joten sain tehtyä kuitenkin jotain. Tällä kertaa ryhmä teki macaronseja ja luokka itsekkin totesi että minun olivat parhaiten onnistuneita. Tämä ryhmä ei ollut niin innostunut puhumaan minulle, mutta viime viikkoisesta ryhmästä muutama opiskelija tuli pyytämään minun numeroani, mikä oli aika suloista.

Vietin vielä hetken yhden jälkeen toisen vuoden leipuri opiskelijoiden kanssa, kun he tekivät leipää ja minä tein aikani kuluksi muffineja.

Museumcafé

Olen tykännyt Museumcafésta työpaikkana, työntekijät ovat ystävällisiä ja hauskoja vaikka kaikki eivät välttämättä englantia osaakkaan, työympäristö on muutenkin miellyttävä. Itse yritys on sellainen, että Museumcaféta vastapäätä on toinen kahvila Grand Café Täglich ja sen yhteydessä on hotelli zur Börs ja nämä kaikki ovat saman omistajan. Joten kokit ja tarjoilijat voivat olla toisena päivänä toisessa kahvilassa ja toisena toisessa. Erona kuitenkin se, että ainoastaan Museumcaféssa on konditoria puoli.

Kahvilassa olen päässyt tekemään moni puolisesti erilaisia hommia, hääkakuista perus kahvikekseihin.